Mitä vapaus nyky-yhteiskunnassa on? Sitä että saat valita mitä opiskelet, mitä syöt tai mitä laitat päälle? Sitä että et ole velkaa kenellekään vai sitä ettet omista mitään? Vapautta on niin monenlaista. Se on puhuttanut minua lähipäivinä hyvin paljon. Päällimmäisenä tällä hetkellä influenssarokotteen ottaminen. Meille terveydenhuotoalalla työskenteleville se on monille pakollinen. En lähde tässä analysoimaan kannattaako sitä ottaa vai ei, mutta oletko vapaa jos sinun täytyy ottaa rokote halusit tai et.
Myös ajan ”myyminen” sitouttaa. Myyn aikaani työnantajalleni x-määrällä rahaa. Ja omaa aikaani myyn asiakkailleni samoin. Raha onkin sidoksissa vapauteen hyvin monesti. Jos sinulla on olemassa pääomaa voit tehdä ”vapaammin” valintoja elämäsi suhteen. Raha ei sido tai rajoita sinua.
Ajatusleikkinä minusta olisi mukava haastaa myös sinut ajattelemaan mitä valintoja tekisit toisin jos raha ei sitoisi sinua ja olisit täysin vapaa tekemään päivittäiset valintasi? Uskon että päivämme olisivat melko erilaisia normaaliin arkeemme verrattuna.
Vapaus ajatella asioista eri tavalla ja opituista rajoitteista vapautuminen ovat myös erittäin mielenkiintoisia asioita. Olen tietoisesti halunut laajentaa ajatteluani kykyjeni mukaan. Mieltämme on rajoitettu lapsesta saakka. Niin pienissä asioissa kuin suuremmassakin mittakaavassa. Erilaiset käyttäytymismallit, roolijaot jne ovat tietyllä tavalla rajoittamista. Toki tietyt normit tulee olla. Kyllä maailma olisi aika kaoottinen paikka ilman normeja ja tiettyjä lainalaisuuksia. Toisaalta minua henkilökohtaisesti ärsyttää erityisesti tiedon rajoitettu saaminen. Se, että meille annetaan rajoitettu määrä informaatiota ja mielemme yritetään pitää hyvin rajattuna ja hallittuna. Välillä törmään jopa henkisissä piireissä kyseenalaistamisen vastustamiseen. Minusta on ihanaa, että voin olla niin vapaa, että saan kyseenalaistaa ja pohtia asioita eri näkökulmista. Vieläkin erilaisen näkemyksen osoittaminen koetaan arvostelemiseksi. En haluaisi koskaan ajatella että mielipiteet ovat eri arvoisia.
Minulle annettiin mahdollisuus osallistua Enbuske, Veitola & Salminen ohjelmaan eläinkommunikoinnin merkeissä. Minulta olisi haluttu kysyä mitä mieltä Lennu koira on presidenttiparimme vauvauutisesta. Pohdin asiaa monelta kantilta. Kuitenkin minulle tuli heti tunne että en voi tehdä tulkintaa täysin puhtaasta sydämestäni. Motiivit tuntuivat vääriltä vaikka aihe olikin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Minulla on onneksi vahva yhteys henkimaailmaan ja sain selkeän vastauksen siihen, että minun ei pidä ohjelmaan lähteä. Toisten ihmisten asioita ei saa kysyä ilman heidän lupaansa. Toisaalta egoni nosti vahvasti päätään ja suorastaan huusi minulle siitä miten olisin saanut julkisuutta yritykselleni ja sitäkautta asiakkaita. Miten helppo ihmisen olisikaan erehtyä näissä tilanteissa! Onneksi olin egostani vapaa ja pystyin tekemään sydämeni kautta oikean valinnan enkä ohjelmaan mennyt. Niinkuin ystävänikin sanoi: kyllä henkimaailman kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä.
Onko egon ääni vapaan ajattelun vastakohta? Onko se rajoitin joka yrittää saada meidät pysymään aisoissa haaveidemme ja toimintojemme suhteen? Onko oma egoni ohjelmoitu nostamaan nimenomaan minulle osoitettuja ”vääriä” ajatusmalleja esiin aina uudelleen ja uudelleen? Ikäänkuin kokeillen kompastuisitko tähän kiveen vielä kerran vai huomaatko että se kannattaa kiertää. Enkä halua nostaa egoa pelkästään negatiivisena asiana esille. Ilman negatiivista ei ole positiivista. Egon olemassaolo lienee siis selvästikin hyvä asia, mutta edelleen huomaan palaavani asetteluun jossa mietin onko se ego vapaan ajattelun vastakohta? Jos egoa ei olisi mihin pohjaisin valintani. Tekisinkö ne aina sydämeni kautta. Näitä asioita on todella mielenkiintoista pohtia.
Ihanaa syksyä juuri sinulle ystävä <3 Riina
